Uutiset

---

» Uutiset   » Kohteet   » GPS   » Keskustelu   » Galleria   » Videot   » Täyttöpaikat   » Käyttäjät   » Tilastot   » Palaute   » Linkit   

---

Videoita    » kommentoi uutista
Uutena toiminnallisuutena on tullut video-osio, johon rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä omia sukellusaiheisia rainojaan. Videogalleria on ollut pitkään suunnitteilla, mutta se on aina kaatunut joko levytilan- tai tarvittavan kaistan puutteeseen. Tästä lannistumatta osio on nyt kuitenkin toteutettu seuraavasti: netistä löytyy jonkin-verran-tunnettu YouTube palvelu, jonne voi kuka tahansa ladata sisältöä. Laita videosi YouTubeen ja sen linkki sukelluskohteet.com:n. Toki saa linkittää muitakin kuin omia tuotoksiaan. Edit: Tottakai tuohon jäi pieni bugi, mutta nyt pelittää. Videon lisäysoptio tulee näkyviin ko. osiossa kun olet kirjautunut sisään. Linnki voi olla joko muodossa "http://www.youtube.com/watch?v=aonkx1GnCdQ" tai "http://www.youtube.com/v/aonkx1GnCdQ".
Uutisen kirjoitti piim 07.03.2008 03:25
Viimein ratkaisu karprintin sukeltajan maailma 03/2006 asiaan    » kommentoi uutista
Tiistaina 19.2. tuli Lohjan käräjäoikeuden ratkaisu Karprint:n julkaisemassa Sukeltajan Maailma lehdessä olleisiin tekijänoikeusrikkomuksiin. Itse en ole 100% tyytyväinen kyseiseen ratkaisuun, sillä mielestäni rangaistus meni hieman väärään osoitteeseen... mutta en lähde tästä valittamaankaan. Alla on tuomioiden perusteet, kursiivilla tehdyt merkinnät ovat omia kommenttejani. Olen poistanut asianomistajien nimiä ja myös lyhentänyt ao. tekstiä sillä, kuinka ollakkaan, samassa istunnossa käsiteltiin myös toista tekijänoikeusrikkomusta, liittyen Karprintin kustantamaan Ase & Erä lehteen. Olimme syyttäjän kanssa samoilla linjoilla siitä, että tekijänoikeuksien rikkominen ko. kustantamossa on enemmänkin tapa toimia ja sitten maksellaan jos satutaan jäämään kiinni (en muista tarkkaa sanamuotoa, mutta tämä oli kuitenkin sisältö). Eihän sille minkään voi ettei näyttö kaikilta osin riittänyt, mutta erityiskiitos kuitenkin Rouva Syyttäjälle; "hyvin sä vedit!" Huomionarvoista, ja harmillista, on se, että tässä käsiteltiin vain rikosilmoituksen tehneiden valokuvia. Kuvia oli yhteensä seitsemän, mutta omien laskujeni mukaan tältä sivustolta oli otettu yhteensä yhdeksän kuvaa kyseiseen artikkeliin. Lisäksi tämän "artikkelin" neljä ensimmäistä sivua oli käytännössä suoraa tai miltei suoraa kopiota tällä sivustolla julkaistujen kohdekuvausten teksteistä, eli loppujen lopuksi asianomistajia olisi voinut olla paljon enemmänkin. Harmittaa myös se, ettei kaikki edes tehneet rikosilmoitusta, vaikka tiesivät että heidän kuviaan oli käytetty. Eivätkä muutoinkaan hakeneet korvauksia. Luultavasti pelättiin oikeudenkäyntikuluja yms., mutta koska kyseessä ei ollut asianomistajarikos, niin syyttäjä nosti syytteen ja näin ollen koko prosessi maksoi minulle tasan 0 euroa. Jos olisin katsonut tarvitsevani asianajajaa, niin hänenkin taksansa olisi mennyt muiden maksettaviksi (eli lasku olisi annettu käräjäoikeudessa ja vaadittu sen kustantamista). Vielä konkretisoidakseni asiaa, alla on linkit kyseiseen artikkeliin, sivuihin 46-51. Näihin on merkitty korostetulla värillä sukelluskohteet.com:sta "lainatut" kohdat. Käytännössä ainoastaan kaksi viimeistä sivua on toimitettua materiaalia, joiden kuvat (mustat laatikot :) ovat "jonkun Norjalaisen ottamia". Näihin on varmaankin saatu uusintajulkaisulupa, ehkä. Jos joku nyt ihmettelee, että miten minä tekopyhä p*skiainen kehtaan julkaista sivustollani aikakauslehdestä scannattua materiaalia, niin en katso tämän aineiston muuttuneen Karprint Oy:n omaisuudeksi siinä vaiheessa kun he taittoivat sen lehteen ja kantoivat postilaatikkooni hintaan 6.80€. Jos joku on eri mieltä, niin haasta oikeuteen :)              Että näin. Tarkistin, että oikeuden päätös ei ole miltään osin salainen ja että sen julkaisu tällä sivustolla on OK, joten ei muuta kuin hauskoja lukuhetkiä.... Lisää juttua Karprintistä löytyy sivulta 2 ja kuvajupakan aiempaa ruodintaa sivulta 3. KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU Syytekohta 1 Syyksilukeminen Rantanen (Eli "Sukeltajan Maailman työryhmä" -piim) on tahallaan ilman lupaa valmistanut kappaleita syytteessä kerrotulla tavalla asianomistajien A, B, C ja Viitalan ottamista valokuvista. Lisäksi Rantanen on loukannut asianomistaja Viitalan isyysoikeutta lainaamalla osaa Viitalan laatimasta tekstistä ilman ilmoitusta tekijästä. Syytteen hylkääminen Käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että Rantanen olisi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta loukannut asianomistajien isyysoikeutta syytteessä kerrotulla tavalla. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että Ahola olisi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta toiminut syytteessä kerrotulla tavalla. Sen vuoksi käräjäoikeus hylkää syytteen kokonaan Aholan osalta ja Rantasen osalta valokuvia koskevan isyysoikeuden loukkaamisen osalta. (Harmi -piim). Perustelut syyksilukemiselle ja syytteen hylkäämiselle Selostus Asiassa on riidatonta, että Karprint Oy:n kustantamissa ja julkaisemissa lehdissä, Sukeltajan Maailma ja Ase ja Erä, on käytetty asianomistajien valokuvia ja Viitalan tekstiä ilman asianomistajien lupaa, eli: Syytekohta 1 Sukeltajan Maailma -lehden numerossa 3/2006 olleessa sukelluskohteista kertovassa artikkelissa A:n kahta, Viitalan yhtä, B:n yhtä ja C:n kahta valokuvaa sekä osaa Viitalan tekstiä, jotka ovat olleet internet-sivustolla http://www.sukelluskohteet.com, imuroimalla kuvat ja tekstin kyseiseltä sivustolta ja siten, että valokuvat on julkaistu rajaamalla niiden ottajien nimet ja lainaamalla Viitalan tekstiä ilman ilmoitusta tekijästä. Vastaajien asema Karprint Oy:ssä Aholan tehtävät Ahola on Karprint Oy:n hallituksen puheenjohtaja 1.3.2006 lähtien. Hän on itse kertonut jääneensä 1.3.2006 lukien eläkkeelle. Hän on kertomansa mukaan Sukeltajan Maailma lehden toimitusneuvoston jäsen, mutta muodollista asemaa hänellä ei ole kyseisessä lehdessä. Hän ei ole ollut julkaisupäällikkönä lehdessä (koska yhtiössä ei ole julkaisupäällikköä). Sukeltajan Maailman päätoimittajana on Jouko Moisala ja Toimitusneuvoston puheenjohtajana Heikki Moisio. Ase ja Erä -lehdessä Aholalla ei kertomansa mukaan ole asemaa. Ahola on kertonut osallistuneensa jossain määrin julkaisupäällikölle kuuluvien tehtävien hoitamiseen ja hän on kertomansa mukaan jonkinlaisessa esimiesroolissa. Salmi on kertonut Aholan, hallituksen puheenjohtajan aina olleen hänen esimiehensä. Salmi ei ole enää Karprint Oy:n palveluksessa. Päätoimittaja Aholan mukaan Sukeltajan Maailman päätoimittaja Heikki Moisio ei ole journalisti vaan sukellusalan harrastaja ja erityisosaamisesta vastaava (hän ainoastaan kirjoittaa). Hänellä ei ole määrärahoja lehdelle eikä hän ole valvonut toimitustyön lainmukaisuutta, vaan yhtiö Aholan mukaan edellyttää hyviltä toimittajilta lakien noudattamista. Moisala ei ole saanut valmista lehteä lukeakseen ennen sen ilmestymistä. (Että sellainen "päätoimittaja" -piim) Toimitussihteeri Ahola on kertonut, että lehden toimitussihteeri on avainhenkilö ja hän on toimittajan esimies. Toimitussihteerinä on ollut syytteessä kerrottuina ajankohtina molemmissa lehdissä Salmi (Salmen kertoman mukaan, Aholan kertoman mukaan ainakin Sukeltajan Maailma -lehdessä). Aholan mukaan toimitussihteeri katsoo lehden laadullisesti, kuten esimies tekee ja mahdollisesti pyytää toimittajaa korjaamaan tai korjaa itse. Ahola on arvellut, että aina toimittajalle ei mene tieto korjauksista. Toimitussihteeri voi hyväksyä tai hylätä kuvien ostamisen yhtiön käytännön mukaisesti. Toimittajat Ahola on kertonut, että toimittajan tehtävänä on ottaa kuvat lehteä varten ja hankkia aineisto kuvineen. Toimittajan koulutukseen kuuluu tietää tekijänoikeudet ja toimittaja vastaa niiden noudattamisesta. Yhtiössä ei organisaatiossa korosteta erikseen vastuuta eikä pidetä erikseen tarkastuskokouksia. Salmi on kertonut, että yhtiössä oli ohjeena, että vastuu kuvista oli toimittajalla. Jos toimittaja ei puhunut ongelmista, häntä ei voinut valvoa jälkikäteen tai se oli vaikeaa. Toimittajille ei kuulu vastuu vedoksista. Rantanen on kertonut olleensa yli 20 vuotta toimittajana ja toimitussihteerinä useita vuosia (hän ei kuitenkaan syytteessä kerrottuna aikana ole ollut toimitussihteerinä nyt kyseessä olevissa lehdissä vaan Salmi). Hän on kertonut, että toimittajan pitää itse varmistaa se, että luvat kuvien ja tekstin ottamiseen ovat olemassa. Kuvien hankkiminen Aholan mukaan Sukeltajan Maailmaan vedenalaiset kuvat on hankittava muualta. Kuvien saaminen ei kuitenkaan ole ollut ongelma, vaikka kullekin lehdelle budjetoidut määrärahat ovat tiukat. Usein lehdet saavat kuvat ilmaiseksi (Hoh-hoijaa... Ahola esitteli mm. etusivun kuvaa, jonka oli ottanut Osku Puukila Red Sea Diving College:sta, suurin osa tietänee miehen ainakin maineeltaan. Tosin Ahola unohti kertoa että RSDC saa ilmaiset 1/4 sivun mainokset lehtiin... -piim). Aholan mielestä nyt kyseessä olevatkin kuvat olisi saatu ilmaiseksi, mikäli olisi huomattu pyytää niitä. Toimittajat tietävät Karprint Oy:n taksat kuville (yleensä 15 euroa /kuva). Toimittajat eivät osta kuvia oma-aloitteisesti, vaan kuvien ostamisesta sovitaan. Juttujen ostamisesta keskustellaan. Rantasen olisi pitänyt kertoa, miten paljon kuvat maksavat ja kysyä voiko hän ostaa kuvat. Luvan kuvien ostamiselle antaa toimitussihteeri tai Ahola. Toimitussihteerinä ollessaan Salmi oli (kertomansa mukaan) sopinut Aholan kanssa käytännön. Toimitussihteeri pitää luetteloa ostetuista kuvista. Hän saa kokonaismäärärahan aina projektiin (kutakin lehteä varten). Toimitussihteeri esittää sitten palkkion tarvittaessa Aholalle ja jos Ahola hyväksyy palkkion (Aholan allekirjoitus), se menee maksettavaksi. Ahola on kiistänyt antaneensa ohjetta, että kuvan voisi ottaa mistä tahansa. Salmi on kertonut, että Ahola oli päättänyt, mitä voidaan ostaa ja mitä ostettiin. Jos kuvia ei saada mistään, silloin on kysyttävä lupaa ostaa. Salmi on edelleen kertonut, että copyright kuvista ei ollut ohjeita, vaan asia (menettely kuvien käyttämisessä) täytyi itse ymmärtää, se kuuluu toimittajien koulutukseen. Kuvien käytöstä ei ollut epäselvyyttä. Sellaisia kuvia sai käyttää vapaasti, jotka olivat olleet yhtiön lehdessä ja olivat yhtiön työntekijän ottamia. Ongelmia on aiheutunut kertakorvauksella otetuista kuvista, kun on kiire. Mahdollisesti kukaan ei tiedä, kuka kuvan on ottanut (Että tällä tavalla toimitaan useaa lehteä kustantavassa talossa. Hauska olettamus, että "lehdessä aiemmin olleita kuvia voidaan käyttää vapaasti". -piim) Salmi on kertonut, että Ahola ei ole koskaan antanut ohjetta käyttää kuvia luvatta. (Juu, ei ole, mutta kuva saa maksaa jotain väliltä 0e...15e. Aika fakiiri saakin olla että kuvamateriaalia irtoaa erikoisempaan harrastelehteen -piim) Hän on käskenyt olla tarkka. Rantanen on kertonut, että jos tekijä vaatii maksua, pitää kysyä esimieheltä. Hän kysyy itse usein Aholalta tai toimitussihteeriltä. Hän on ymmärtänyt, että lopullisen luvan antaa Ahola. Jutun ja valokuvien kulku toimituksessa Ahola on kertonut, että kun toimittaja tekee jutun ja kuvat itse, hän tallentaa ne tietokoneelle ja ilmoitta toimitussihteerille, joka ottaa ne vastaan. Toimitussihteeri saattaa otsikoida tekstin ja hän valitsee kuvat sekä lähettää kuvat graafiselle suunnittelijalle, jolloin kuvat menevät kirjapaino-osastolle. Graafinen suunnittelija varmistaa toimitussihteerin oikoluvun (lukee uudelleen). Muualta tulevat kuvat saatavat olla sellaisia, että ne ovat ennestään jo yhtiön arkistossa. Aholan mukaan toimittajat tietävät, mitä kuvia he voivat ottaa arkistosta. Arkistossa olevat kuvat ovat vanhoja jo kerran hyödynnettyjä kuvia. Lisäksi asianomaiset haastateltavat henkilöt itse saattavat lähettää kuvat toimitukselle. Ostettavia kuvia on entistä vähemmän. Ahola on kertonut, että hänellä ei ole osuutta valokuvan kulussa toimituksessa. Salmi on vahvistanut tämän molempien lehtien osalta. Salmi on kertonut, että Ahola ei ole varmaan nähnyt yhtään kuvaa ennen lehden ilmestymistä. Rantanen on vahvistanut Aholan kertomuksen valokuvien kulusta toimituksessa. Lisäksi hän on kertonut, että toimittaja kysyy valokuvan kuvaajalta luvan kuvan käyttämiseen. Edelleen hän on kertonut, että Ahola oli vain toimituskunnassa, hän ei ollut jatkuvasti mukana jutun tekemisessä. Syytekohta 1 Sukeltajan Maailman sisältökokouksessa / suunnitelmassa (syyttäjän todiste 6) Rantaselle on sähköpostitse annettu tehtäväksi Sukeltajan Maailma lehteä varten: "Luetellaan tavallisimmat 25 kohdetta Suomessa. Meidän Huhmarin toimittajista joku selvittää kohteet - liiton sivuilta internetistä - ja lisäksi tietolähteenä olisi liiton tiedottaja Mika Rautiainen - kontrollerina Jouko Moisala - joka on myös valmis antamaan alkuohjeita. - 3 sivua - Martti Rantanen - reilu puoli päivää" Sähköpostin on lähettänyt Eero Ahola. Ahola on kertonut sisältösuunnitelmasta, että suunnitelmassa ei ole tarkoitettu, että tiedot otettaisiin internetistä. Salmi on kertonut, että Rantasella oli puoli päivää aikaa jutun tekemiseen. (Aika reilu deadline :] -piim) Kirjallisista todisteista käy ilmi, että kaikki asianomistajien kuvat internet-sivustolla olivat olleet varustetut valokuvaajan nimellä. Tekijöitä ei mainita Sukeltajan Maailma lehdessä, vaan tekijäin nimet on rajattu kuvista pois. Aholan mukaan tämä on johtunut siitä, että kuva on otettu lehteen vain rajattuna ja unohdettu copyright merkintä pois. Ahola on pitänyt unohdusta graafisen suunnittelijan kömmähdyksenä. Karprint Oy:ssä ei ole selvitetty, kuka copyright merkinnät on poistanut. (Huoh... lueppa tämä kappale uudelleen ja koita vilpittömästi uskoa mitä siinä sanotaan -piim) Salmi on kertonut, että hän ei ollut nähnyt Rantasen toimittamia kuvia etukäteen. Rantanen oli antanut internet-osoitteen taittajalle, missä kuvat olivat. Taittaja oli ottanut kuvat Rantasen ohjeen mukaan. Copyright näkyy kuvissa. Kun Salmi oli nähnyt kuvat niissä ei siinä vaiheessa ollut copyright merkintää. Salmi on kertonut, että hän oli huomannut, että samasta aiheesta oli ollut myös toinen kirjoitus ja hän oli yhdistänyt Rantasen jutun ja toisen jutun ja merkinnyt tekijäksi lehden työryhmän. Salmi oli saanut kuvat tähän lehteen vasta taittamisen jälkeen. Rantanen oli ilmoittanut, että kuviin oli ollut lupa. Kuvien taittaja ei ollut tiennyt tai käsittänyt, että kuvaajien nimet pitää olla näkyvillä. Kukaan ei ollut käskenyt taittajaa ottamaan kuvaajien nimiä pois. Salmi on kertonut, että toimittajalla ei ole mahdollisuuksia valvoa isyysoikeuksia. Jos juttu on hankala toimitussihteeri voi viedä jutun vielä tarkistettavaksi toimittajalla. Toimitussihteeri on alusta loppuun tekemisissä kuvien kanssa. Rantanen on kertonut ymmärtäneensä saamansa kirjallisen tehtävän (sisältökokous, sähköposti) perusteella, että olisi sovittu etukäteen kuvien ja tekstin käytöstä. Liitto tarkoitti sukeltajaliittoa, jonka sivustolla hän oli ollut ensin, mutta siellä materiaalia ei ollut ollut vaan sukelluskohteet.com - sivustolla. Ohjeet artikkelin laatimisesta olivat tulleet ylemmältä taholta. Ohje oli tullut päätoimittajalta ja hallituksen puheenjohtajalta, teknisesti ohjeet tulevat Aholan kautta. Rantasella oli reilut puoli päivää aikaa tehdä juttu. Rantanen on kertonut valokuvien copyright merkintöjen hävinneen ilmeisesti sivujen taittovaiheessa. Rantanen ei ollut nähnyt taittoa eikä lopputulosta (ennen lehden julkaisemista). Kun Rantanen oli lopuksi nähnyt lehden, hän oli havainnut, että jutulla oli ollut toinenkin tekijä "työryhmä". Rantanen on todennut, että työryhmä ei ollut kokoontunut. Jutut oli ilmeisesti yhdistänyt toimitussihteeri Salmi. Yhteenveto, syytekohta 1 Rantanen, jolla on 20 vuoden työkokemus toimittajana, ei ole voinut ymmärtää saamaansa tehtävää väittämällään tavalla väärin. Ohjeessa ei puhuta mitään, että kuvien ja tekstin käytöstä olisi etukäteen sovittu. Lisäksi liitolla on tekstissä tarkoitettu sukeltajaliittoa, mutta Rantanen on käyttänyt Viitalan ylläpitämän sukelluskohteet.com:n sivuston kuvia. Hänen on täytynyt tietää, että lupia kuvien käyttöön ei ollut, jos hän ei itse niitä hanki eikä hän ollut niitä hankkinut. Rantanen on myös käyttänyt artikkelissa Viitalan tekstiä kyseiseltä sivustolta lähes sanasta sanaan ainakin kahden lauseen osalta. Rantanen on kertonut, että hän ei ollut nähnyt taittoa eikä lopputulosta. Salmi on vahvistanut, että toimittajalla ei ole mahdollisuuksia valvoa isyysoikeuksia (kuvien osalta). Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoo jääneen selvittämättä, että Rantanen olisi ollut tietoinen kuvien copyright merkinnän jäämisestä pois. Sen sijaan hänen on täytynyt tietää, että hänen laatimassaan tekstiosuudessa ei ole ollut mainintaa Viitalan tekstin lainaamisesta eikä kukaan ole väittänyt, että merkintä olisi häipynyt tai voinut häipyä lehden taittovaiheessa Rantasen kirjoitusosasta. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoo, että Rantanen on toiminut tahallaan syyksiluetulla tavalla ja syyllistynyt tekijänoikeusrikkomukseen. Asiassa ei ole selvitetty, että Ahola olisi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta kertomassaan jonkinlaisessa esimiesroolissaan Karprint Oy:ssä yhtiön hallituksen puheenjohtajana tai Sukeltajan Maailma -lehden toimitusneuvoston jäsenenä tai muutoinkaan valmistanut ilman lupaa kappaleita asianomistajien valokuvista tai mitenkään osallistunut toimittaja Rantasen työhön tämän valmistellessa juttua lehteen. Salmen kertoman mukaan Ahola ei osallistunut jutun tekemiseen. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että hän olisi syyllistynyt tahallaan tai törkeästä tuottamuksestakaan väitettyyn tekijänoikeusrikkomukseen. Sen vuoksi käräjäoikeus hylkää syytteen hänen osaltaan. Rangaistusseuraamus Edellä olevan perusteella selviää, että ainoastaan Rantanen tuomitaan asiassa rangaistukseen. Tekijänoikeusrikkomuksesta ainoa seuraamus on sakkorangaistus. Korvausvelvollisuus Tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaan teoksen tekijällä on oikeus saada kohtuullinen hyvitys, jos joku vastoin kyseistä lakia käyttää teosta. Tekijänoikeuslain 1 §:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus teokseen. Myös valokuva voi olla tekijänoikeuden kohteena eli teos (1 § 1 ja 49 a § 2). Valokuvan teosluonne on sikäli merkityksellinen, että hyvitystä voidaan vaatia suoraan tekijänoikeutta rikkoneelta, vaikka tämä olisi työntekijä eikä hyvityksen saaminen edellytä tuottamusta vaan riittää, että teosta on käytetty vastoin tekijänoikeuslakia. Tekijänoikeuslain 1 §:n tarkoittamalta teokselta edellytetään itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä. Valokuvien osalta on katsottu, että teoskynnys on perusteltua asettaa melko korkealle ja rajata tekijänoikeussuoja koskemaan vain valokuvia, jotka selkeästi ilmentävät tekijänsä luovuutta ja ovat itsenäisiä ja omaperäisiä (Harenko-Niiranen-Tarkela: Tekijänoikeus, Kommentaari ja käsikirja 2006, s. 429) Ajalla ja vaivannäöllä ei ole välitöntä merkitystä tekijänoikeussuojan syntymisen kannalta. Käräjäoikeus katsoo, että nyt kyseessä olevat valokuvat eivät ole siten omaperäisiä, että olisivat tekijänoikeuslain 1 §:n tarkoittamia teoksia. Sen vuoksi ne saavat suojaa vain tekijänoikeuden lähioikeutta koskevien valokuvaa suojaavien säännösten perusteella. Korvaukseen tulee sovellettavaksi tekijänoikeuslain 57 §:n 2 ja 3 momentit, tässä lähinnä 2 momentti, koska korvausta ei ole vaadittu muusta kuin käyttämisestä. Kyseisen 2 momentin mukaan, jos teosta käytetään tahallisesti tai tuottamuksesta, hyvityksen lisäksi on suoritettava korvaus kaikesta muustakin menetyksestä, myös kärsimyksestä ja musta haitasta. Tällöin tulevat sovellettaviksi myös vahingonkorvauslain säännökset (tekijänoikeuslaki 5 7 § 4 momentti). Vastoin vastaajien kantaa, käräjäoikeus katsoo asianomistajien selvästi tarkoittavan vaatia korvausta kuvien menetetystä myyntihinnasta. Tahallisen rikoksen ollessa kyseessä korvausta voidaan vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n 2 momentin ja 6 luvun 2 §:n mukaan vaatia suoraan tekijältä. Jos teko, jolla vahinko on aiheutettu, ei ole tahallinen, työntekijä vastaa vain vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti (vain määrästä, joka harkitaan kohtuulliseksi) ja vain siitä määrästä, jota ei voida saada työnantajalta (vahingonkorvauslaki 6 luku 2 §). Tällöin myös työnantaja on haastettava vastaajaksi asiaan. Muussa tapauksessa työntekijään kohdistettu vaatimus oikeuskäytännön mukaan hylätään ennenaikaisena. Käräjäoikeus ei tässä tapauksessa ota kantaa siihen, olisivatko vastaajat tuottamuksensa perusteella vahingonkorvauslain perusteella vastuussa työnantajan ohella toissijaisesti, koska sitä ei ole vaadittu ja koska vaatimus olisi joka tapauksessa ennenaikainen, koska työnantajaa ei ole haastettu asiassa vastaajaksi. (Kuvien hinnasta) Salmi on kertonut, että on sellaisia kustantajia, jotka maksavat 100 euroa kuvasta, mutta pienet kustantamot maksavat samaa tasoa olevia hintoja kuin Karprint Oy (15 euroa kuvalta). Rantanen on pitänyt käypänä hintana Karprint Oy:n maksamaa 15 euroa kuvalta. (Kuitenkin on ilmoittanut aiemmin, kahdesti, käyväksi taksaksi 100e-250e. Luultavasti samassa salissa istuneella Aholalla oli jotain osuutta kannan muuttumiseen -piim) Aholan esittämistä maksumääräyksistä ei selviä kuvien hinnat vaan toimittajien juttukohtaiset yhteispalkkiot, jotka vaihtelevat 60 eurosta 485 euroon. Pro Luontokuvan hinnasto noudattaa oman ilmoituksensa mukaan keskimääräistä suomalaista kuvatoimistohinnoittelua (Perustelin omaa vaatimustani kyseisellä hinnastolla -piim) ja on suuntaa antava. Siinä hinnat ovat arvonlisäverottomia. Sanoma- ja aikakausilehden osalta suositellaan artikkelin yhteydessä kuvituskuvana olevien kuvien hinnaksi, kun lehden painos on 50.000 kappaletta, 90 eurosta 190 euroon (kallein on kansikuva) Lisäksi kuvan hinnaksi osana kollaasikuvaa 100 - 250 euroa /kpl riippuen mediasta ja painoksesta. Käräjäoikeus arvioi vedenalaisten kuvien hinnaksi 150 euroa / kuva ja muiden kuvien hinnaksi 100 euroa/ kuva sekä lehden kannessa olevan kuvan hinnaksi 150 euroa ottaen huomioon kuvien koko ja lehtien levikki. A on kuitenkin vaatinut ainoastaan 100 euroa kuvalta. Tämän mukaisesti Rantanen on velvollinen maksamaan korvausta menetyksestä - A:lle 200 euroa (yksi vedenalainen kuva ja tavallinen kuva) - B:lle 300 euroa (kaksi vedenalaista kuvaa) - C:lle 100 euroa (yksi tavallinen kuva) - Viitalalle 100 euroa (yksi tavallinen kuva) - Muukkoselle 250 euroa (yksi kannessa oleva kuva ja yksi tavallinen kuva allista, syytekohta 2 osalta). (Tämä koskee tuota Ase & Erä lehteä -piim) Viitala on omalta osaltaan jo saanut korvauksen Karprint Oy:ltä (210 euroa), minkä vuoksi Rantanen ei ole hänelle enää korvausvelvollinen. Käräjäoikeus hylkää korvausvaatimukset enemmälti ja muilta osin. Viitalan vaatimus todellisten tekijänoikeuksien haltijoiden julkaisemisesta ei perustu tekijänoikeuslakiin vaan sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annettuun lakiin. Vaatimus on esitettävä määräajassa vastaavalle toimittajalle. Sen vuoksi käräjäoikeus hylkää vaatimuksen tässä yhteydessä esitettynä. (Hitto kun tämän olisi tiennyt. No, jokainen kunniallinen julkaisu kuitenkin oikoo vääriä tietoja oma-aloitteisesti... -piim) Käräjäoikeus katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi B:n ja C:n osalta 200 euroa. (Hitsi kun en itse tajunnut vaatia näitä :) -piim) TUOMIOLAUSELMA Asia on ratkaistu syyte ja vaatimukset enemmälti hyläten tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla. Kommentit: » NQA kirjoitti 03.03.2008 11:33 Nyt se on sitten saatu päätökseen...
Uutisen kirjoitti piim 20.02.2008 13:34
Uusi aluejako    » kommentoi uutista
Rakentavan palautteen ja kehitysidean pohjalta kohteiden lisäykseen ja selaukseen on nyt lisätty läänien rinnalle eri merialueet, joita ovat Perämeri, Saaristomeri, Selkämeri ja Suomenlahti. Siirtelen lähipäivinä Etelä-Suomen lääniin merkityt, merellä sijaitsevat kohteet oikeille merialueille.
Uutisen kirjoitti piim 04.01.2008 22:06
Uutisia maailmalta    » kommentoi uutista
Harvinainen haihyökkäys Australiassa Australiassa sattui lauantaina harvinainen hain hyökkäys, kun pienikokoinen hai hyökkäsi ihmistä kohti ensimmäistä kertaa 70 vuoteen. Bondi Beachillä uimassa ollut Scott Wright sai hyökkäyksessä puremia käsivarteensa. Saasteet tuhoavat koralleja vauhdilla Valtameret voivat olla liian happamia korallin kasvulle jopa alle viidessäkymmenessä vuodessa kertoo tuore tutkimus, joka julkaistiin Science-lehdessä tänään. Hiilidioksidipäästöistä johtuva merten happamoituminen voi johtaa koralliriuttojen katoamiseen jo seuraavan sadan vuoden kuluessa ellei hiilidioksidipäästölä leikata. Ensimmäisinä tuhoutuvat Karibian ja Australian Suuren valliriutan korallit. Tutkijat selvittivät hiilidioksidipäästöjen vaikutusta meriveteen tietokonemallien avulla. He havaitsivat, että noin kolmannes ilman hiilidioksidipäästöistä imeytyy meriin. Vaikka ilmiö hidastaa ilmaston lämpenemistä, se myös saastuttaa merivesiä. Riutat toimivat monien kalalajien tärkeinä lisääntymisalueina ja ne ovat myös monien lajien koti. Lisäksi riutat suojaavat rannikkoa eroosiolta. Uutista on muokattu 19.12.2007 22:12
Uutisen kirjoitti piim 14.12.2007 14:03